Huijarisyndrooma

Impostor syndrome Blog featured image

Se tunne, ettei ole tarpeeksi hyvä työssään on yleistä etenkin nuorten ammattilaisten keskuudessa. Siitä seuraa jäytävä pelko, että itse arvioitu pätemättömyys paljastuu paikkansa pitäväksi ennen pitkää kollegoillekin. Pauline Rose Clance ja Suzanne Imes löysivät ja nimesivät tämän ilmiön. Nykyään huijari-ilmiötä kutsutaan useimmiten huijarisyndroomaksi, joka ei ole virallinen diagnoosi. Tunteet ja ajatukset riittämättömyydestä omaan työtehtävään saavat monet ammattilaiset epäilemään itseään.

Mistä nämä ajatukset johtuvat?

Kuten usein ajatuksiin liittyen, sitä on mahdotonta selvästi määritellä mistä nämä ajatukset tulevat. Tutkimukset ovat kuitenkin yhdistäneet heikon itsetunnon huijarisyndroomaan. Tämä voi johtua monien ulkoisten ja sisäisten tekijöiden yhdistelmästä. Ulkoiset tekijät, kuten syrjintä, ulkopuolelle jätetyksi tuleminen ja menneisyydessä opitut uskomukset voivat olla merkittäviä. Sisäistetyt tekijät, kuten uskomukset itsestämme lapsuuden ja nuoruuden aikana tai selkeyden puute, sekä omat kokemukset voivat myös olla huijarisyndrooman juurisyitä.

Mitä voit tehdä asialle?

Jos kärsit huijarisyndroomasta, on monia asioita, joita voit tehdä joko itse tai Auntie- ammattilaisen avulla.

Muistuta itseäsi säännöllisesti saavutuksistasi

Huonosta itsetunnosta kärsivät ihmiset näyttävät usein olevan tietoisempia virheistään ja

epäonnistumisistaan kuin onnistumisistaan (Emler, 2002). Ajan myötä tämä johtaa vieläkin alhaisempaan itsetuntoon ja vielä useampiin itseään vähätteleviin ajatuksiin. Voimme tehdä saavutuksiemme muistamisen helpommaksi tuomalla niitä aktiivista useammin tietoisuuteemme.

Pidä luetteloa saavutuksistasi vaikka tietyssä tietokoneen kansiossa. Esimerkiksi positiivinen palaute tai muistiinpano henkilökohtaisesta saavutuksesta on hyvä lisätä kansioon. Ajan myötä keräät luetteloon asioita, jotka voivat auttaa sinua pääsemään yli negatiivisista ajatuksista muistuttamalla sinua monista saavutuksistasi.

Uskoudu luotettaviin ihmisiin

Yksi henkisesti haitallisimmista tunteista on häpeä (Bateman & Engel, 2018). Häpeä saa meidät pelkäämään kokemuksiemme jakamista, koska pelkäämme sosiaalisia seuraamuksia. Se pitää meidät yksin kamppailemamme asian kanssa, eikä päästä meitä asian yli. Huijarisyndrooman tapauksessa pelko siitä, että muut vahvistavat huolemme saattaa estää meitä jakamasta tunteitamme muiden kanssa.

Monet ihmiset kokevat näin. Itseluottamuksen puutteen kanssa kamppailevat monet ihmiset, joista et sitä olisi ikinä arvannut. Tämän häpeän ja pelon kierteen katkaisemiseksi sinun on jaettava kokemuksesi luotettavien ihmisten kanssa. Se voi olla sinulle läheinen henkilö, mutta vielä hyödyllisempää voi olla puhua samanlaisessa tilanteessa olevan ihmisen kanssa. Silloin usein huomaat, että toinen henkilö kärsii tai on kärsinyt täsmälleen samoista tunteista. Tieto siitä, että muut ovat olleet tai ovat edelleen samassa tilanteessa voi olla vahvistus siitä, että nämä tunteet ovat tarpeettomia ja se voi olla ensimmäinen askel eteenpäin.

Etsi roolimalleja

Toinen tapa työstää huijarisyndroomaa on etsiä samaistuttavia henkilöitä, jotka ovat olleet samanlaisessa tilanteessa kuin itse olet ja käyttää heitä roolimalleina. Tilannettasi edustava henkilö voi olla voimakas motivaattori ja auttaa pääsemään eroon riittämättömyyden peloistasi. Se voi olla esihenkilö työpaikallasi, mutta se voi myös olla julkisuuden henkilö, jota et henkilökohtaisesti tunne. Etsi henkilö johon tunnet yhteyden ja kysy itseltäsi ”Mitä tämä henkilö tekisi tilanteessani?”.

Haasta negatiiviset uskomukset

Tähän on neljä-vaihteinen prosessi:

1. Tulet tietoiseksi negatiivisesta ajatuksesta. Esimerkiksi: ”Olen asemassani vain, koska

olin onnekas.”

2. Kirjoitat hyödyttömän ajatuksen muistiin, jotta se on helpompi haastaa.

3. Haastat tämän ajatuksen todisteiden avulla. Esimerkiksi: ”Olen saanut enimmäkseen positiivista palautetta työstäni” tai ”Tein kovasti töitä saavuttaakseni tähän työhön vaaditun tutkinnon”.

4. Etsit sopivamman version ajatuksesta. Esimerkiksi ”Olin onnekas saadessani tämän paikan, mutta työskentelen kovasti ja olen pärjännyt hyvin.”

Tämän työkalun käyttö voi aluksi tuntua hankalalta. Siksi ehdotan, että otat sen esille ammattilaisen kanssa ja pyydät häntä käymään vaiheet läpi kanssasi esimerkkien avulla ennen kuin käytät sitä itse.

Muista, että itseluottamus ei ole sama kuin pätevyys

Huijarisyndrooma liittyy vahvasti itseluottamukseen. Siksi on tärkeää muistaa, että itseluottamus ei ole sama kuin pätevyys. Voit tehdä pelottavia asioita, vaikka et täysin luottaisikaan kykyysi tehdä ne. Usein huomaat, että itseluottamus syntyy tekemällä pelottavia asioita. Pelon kohtaaminen, esimerkiksi esittelyn pitämisellä tai uuteen projektiin tarttumisella voivat auttaa sinua kehittämään itseluottamustasi. Kasvamme haastaessamme itsemme. Selvittyäsi haasteesta todennäköisesti huomaat, että kokemasi pelko oli liioiteltua tai jopa tarpeetonta.

Haastavan huijarisyndrooman ja itseluottamuksen työstäminen ei ole helppoa. Sinun ei tarvitse kuitenkaan tehdä sitä yksin. Auntien ammattilaiset voivat opastaa sinut prosessin läpi ja auttaa sinua tavoitteellisesti. Myös monet esihenkilöt kokevat huijarisyndroomaa (toinen vihje siitä, että taitotaso ei usein ole syypää). Paketit Born to Lead, Feeling Down ja Stressed Out voivat auttaa parantamaan itseluottamustasi.

Seuraa meitä LinkedInissä!

Auntie-professional-Margaretha-Madoures
Kirjoittaja:

Margaretha Madoures

BSc. ja MSc. Psykologi ja rentoutusterapeutti.

BSc. ja MSc. Psykologi ja rentoutusterapeutti. Uskon joustavaan, asiakaskeskeiseen lähestymistapaan työssäni ja autan ihmisiä aktiivisesti löytämään käytännön ratkaisuja ongelmiinsa heille sopivien työkalujen avulla. Minulla on erityinen intohimo auttaa asiakkaitani saavuttamaan tasapainoinen lähestymistapa työhön ja vapaa-aikaan, mikä takaa jatkuvan ja kestävän tuottavuuden. Riippumatta siitä, mistä asiakkaani lähtevät liikkeelle, istuntojen jälkeen heillä on erilaisia psykologisia työkaluja, jotka auttavat heitä selviytymään paremmin työssä ja yksityiselämässä.